6.5.2025

Mitä osakassopimus sisältää?

Osakas­so­pi­mus ei ole pelkkä juri­di­nen doku­mentti – se on käytän­nön työkalu, joka ohjaa yhteis­työtä, päätök­sen­te­koa ja tule­vai­suu­den suun­nit­te­lua. Wedeco käyt­tää osakas­so­pi­musta luodak­seen perus­tan luot­ta­muk­seen, tavoit­teel­li­suu­teen ja kasvuun.

Osakas­so­pi­mus on keskei­nen asia­kirja, joka määrit­te­lee peli­sään­nöt yhtei­so­mis­tuk­sen ajalle – sen avulla varmis­te­taan, että yrit­tä­jän, muiden omis­ta­jien ja pääoma­si­joit­ta­jan yhtei­nen matka perus­tuu selkei­siin tavoit­tei­siin ja avoi­meen päätöksentekoon.

Kun Wedeco tulee mukaan yrityk­sen omis­ta­jaksi, yhteis­työ alkaa harvoin suoraan rahoi­tuk­sen siir­rolla. Sen sijaan ensim­mäi­set vaiheet käyte­tään siihen, että yrit­tä­jän ja sijoit­ta­jan välillä saavu­te­taan yhtei­nen näke­mys tule­vasta: mitä halu­taan yhdessä saavut­taa, millä ajan­jak­solla ja millä keinoin. Tätä kutsu­taan omis­ta­ja­stra­te­giaksi – ja se on yksi osakas­so­pi­muk­sen perusta.

Yhtei­nen tavoi­te­tila ohjaa matkaa

Ennen osakas­so­pi­muk­sen vahvis­ta­mista määri­tel­lään tavoi­te­tila; missä kunnossa yrityk­sen toivo­taan olevan esimer­kiksi viiden vuoden kulut­tua. Samalla hahmo­tel­laan keskei­set aske­leet, joilla tuohon pistee­seen pääs­tään – olipa kyse kasvu­ta­voit­teista, mark­ki­noista tai yritysjärjestelyistä. 

Tämä stra­te­gi­nen suun­nit­telu auttaa kaik­kia osapuo­lia pysy­mään samassa suun­nassa ja tekee päätök­sen­teosta läpi­nä­ky­vää ja tavoitteellista.

Osakas­so­pi­mus sisäl­tää yksi­tyis­koh­tai­set sään­nök­set siitä, miten yrityk­sen halli­tuk­sessa tehdään päätöksiä. 

Vaikka käytän­nössä päätök­set tehdään yksi­mie­li­sesti, sopi­muk­sessa määritellään,mitkä asiat vaati­vat Wedecon hyväk­syn­nän. Näihin kuulu­vat esimerkiksi:

• omis­tus­jär­jes­te­lyt ja yrityskaupat
  
• merkit­tä­vät inves­toin­nit ja rahoitusjärjestelyt
  
• toimi­tus­joh­ta­jan tai halli­tuk­sen puheen­joh­ta­jan nimit­tä­mi­nen tai erottaminen
  
• koko yrityk­sen myynti
  

Tällä varmis­te­taan, että isot linjat eivät muutu ilman kaik­kien omis­ta­jien sitou­tu­mista – samalla säilyt­täen yrit­tä­jällä opera­tii­vi­nen vapaus ja vastuu.

Osak­kai­den roolit, oikeu­det ja velvollisuudet

Osakas­so­pi­mus määrit­tää myös käytän­nön asiat: osak­kai­den oikeu­det ja velvol­li­suu­det, halli­tuk­sen kokoon­pa­non, mahdol­li­set osak­kei­den myyn­ti­ra­joi­tuk­set sekä myötä­myyn­ti­vel­voit­teet ja ‑oikeu­det. Näillä pyri­tään ennal­taeh­käi­se­mään risti­rii­toja ja varmis­ta­maan, että osak­kai­den intres­sit ovat linjassa koko omis­tus­jak­son ajan.

Lisäksi sopi­muk­sessa voidaan sopia siitä, mitä tapah­tuu, jos joku osakas haluaa lähteä yrityk­sestä. Usein tähän liit­tyy lunas­tus­lausek­keita tai ennak­koon määri­tet­tyjä ehtoja osak­kei­den arvon määrityksestä.

Exit-suun­ni­telma osana sopimusta

Pääoma­si­joit­ta­jalle osakas­so­pi­mus on myös väline suun­ni­tella tule­vai­suutta: missä vaiheessa omis­ta­juu­desta on tarkoi­tus luopua ja millä tavoin. 

Jo sijoi­tus­het­kellä Wedeco pohtii realis­ti­sia exit-vaih­toeh­toja ja kartoit­taa poten­ti­aa­li­sia osta­ja­kan­di­daat­teja, joita voivat olla esimer­kiksi teol­li­set toimi­jat, muut sijoit­ta­jat tai jopa pörssilistaus.

Exit-suun­ni­tel­man enna­kointi tekee koko omis­tusai­kai­sesta kehi­tys­työstä tavoit­teel­li­sem­paa – ja varmis­taa, että yrityk­sen arvoa kasva­te­taan syste­maat­ti­sesti kohti seuraa­vaa omis­ta­jaa kiin­nos­ta­valla tavalla.